Talviriekostus tunturissa

Taustalla Norja
Tavallista onnistuneempi päivä.
Tuulta 15m/s
15m/s ja -8C = meleko kolleeta.

Metsästyskausi ja kelit:

  • Yleensä metsästyskausi alkaa vasta kevättalvella hankikannon lisääntyessä. Tunturipaljakoilla koiran työskentely on mahdollista koko talven, mutta vasta valon lisääntyminen ja päivälämpötilojen nousu luo miellyttävät olosuhteet koiran toiminnan seuraamiseen. Silti keväällä riekostus keskittyy liikaa maaliskuun viimeiseen viikkoon, jolloin tietyt paikat voivat olla jopa ruuhkaisia. Tämä tulee korostumaan tulevina vuosina, jos tunturialueille luodaan suunnitelmien mukaisia metsästyskieltoalueita kevätmetsästyksen osalle.
  • Pettymyksiltä säästyy, jos oletusarvona saaliin suhteen lähtee nollasta. Noudatettaessa kaikkia kanakoirametsästyksen sääntöjä, niin kuin tietysti noudatamme, saalista tulee talvella syksyyn verrattuna aina vähän tai tosi vähän.
  • Varaa riittävästi aikaa, sillä keli on aina arvoitus, kun liikutaan tunturissa talvella. Myrsky, lumisade tai pakkaset voivat kestää useita päiviä. Hankikanto saattaa loppua vesisateeseen tai lumen pinnalle muodostuu koiran käpälät rikkova korppukerros. Yleensä maaliskuun lopussa lumi upottaa notkelmissa ja vasta avoimeen tunturiin siirryttäessä tuuli on päässyt kovettamaan hangen pinnan koiraa kantavaksi.

Välineet:

    Jyrkkä rinne
    Pitovoidepurkki on usein tarpeen.
  • Suunnistus. Kompassi, GPS ja kartta. HUOM! Sumu tai lumisade vie näkyvyyden joskus olemattomaksi, joten tunturista ei pääse pois ilman suunnistusvälineitä.
  • Vaatteet: Kunnon päähine, kasvohuppu, tuulta pitävät päällysvaatteet, taukotakki, hyvät aurinkolasit(lumisokeusvaara on todellinen pilviselläkin kelillä), lämpimät mononsuojat, säärisuojat.
  • Kulkupelit: leveäsompaiset sauvat, leveähköt sukset(mielellään metallireunaiset), lämpimät monot, hyviä pitovoiteita, pitopohjasukset tai nousukarvat. Nahkamonot ovat pakkasilla siitä hyvät, että ne päästävät jaloista muodostuvan kosteuden haihtumaan. Rinteet ovat välillä hengästyttävän jyrkkiä ylöspäin, kun taas alastulo Nokian kumisaappailla ja eräsiteillä muistuttaa surmanlaskua.

  • Asevarusteet: pakkasta kestävät panokset, suppeaa kuviota ampuva haulikko tai supistajat, maalarinteipin pala haulikon suulle lumilukoksi, kunnon asehihna tai haulikon kiinnitys reppuun.
  • NuotiohhjkkjssmmNuotio: Tulitikut, sytykkeitä, Fiskarsin kevytlapio nuotiokuopan kaivamiseen. Säästä tunturissa vähiä tulipuita, varsinkin mäntyjä. Tunturikoivu palaa tuoreenakin, joskin vaatii yleensä alle pienen alkunuotion. Kuollut kataja on myös hyvä tulipuu.

Koira:

  • Haku. Laajahakuisuus on hyvä ominaisuus tunturissa, varsinkin talvella. Koiran toimintaa voi seurata satojen metrien päähän ja samalla laajahakuinen koira löytää vähät tunturissa olevat riekot. Tunturi on loistava paikka opettaa koiralle hakukuviota ja tuulenkäyttöä. Talvella häiritseviä hajuja ei ole, joten koira saa linnuista vainun yleensä kaukaa.
  • Näköseisonta. Talvella koira näkee usein linnut ollessaan seisonnalla. Mikäli koira ei kestä tätä, vaan nostaa ko. tilanteessa itse tipit ylös, muuttuu riemukas metsästysmatka ohjaajan kannalta perin kettumaiseksi. Riekot saattavat olla paikallaan koiran seisoessa, mutta ihmisen lähestyessä alkavat liikkua.
  • Peräänmeno. Jos koiralla ei ole ollut peräänmeno- tai paukkunouto-ongelmia, niin Lapissa niitä on hyvä harjoitella. Valkoinen, lentoon lähtiessään kiroileva ja matalalla lentävä riekkoparvi saa esi-koirien vaistot heräämään rauhallisimmassakin saappaankiillottajassa. Asiaa ei helpota se, että avanssin jälkeen koira näkee parven ja voi seurata sitä katseellaan satoja metrejä.
  • Ruokinta pitää olla kovinta(=rasvaa) mahdollista, mitä koiran maha sietää.
  • Yksi koira/päivä on ehdottomasti liian vähän oli sesse mitä tahaansa rotua. Useampi koira/ ryhmä on suositeltavaa, varsinkin jos hanki ei kanna. Hyvin kantavalla hangella taas koira jaksaa juosta uskomattomia matkoja.
  • Koiran tarvikkeet: Tassurasva. Pehmytkarvaisilla koirilla on lumi tarttuu tietyllä lumikelillä tassujen väleihin, varsinkin kuivalla pakkaskelillä. Tassut rasvataan jo edellisenä iltana tai viimeistään 2 tuntia ennen tunturiin lähtöä. Ei koskaan tunturissa!. Lämpöliivi on ehdoton, jotta koiran ei tarvitse juosta itseään hakuerän alkaessa ensin lämpimäksi. Tauolla koiran alle voi laittaa ohuen retkipatjan. Naapurimaissa(lännessä) on koirille myynnissä mikrokuitu?kankaasta tehtyjä pusseja, johon haukun voi laittaa tuulen suojaan tauon ajaksi. Huomioliivi tai -panta on hyvä varsinkin tunturikoivikossa. Koiran remmin pitäisi olla sellainen, että ohjaajan kädet jäävät vapaaksi.

Linnut:

  • Riekot ovat päivisin useimmiten kiepissä tai ainakin suojassa koivupuskien juurella.
  • Riekkoparvien käyttäytyminen vaihtelee. Jotkut päästävät hyvin lähelle, kun taas toisia ei pääse edes konttaamalla ampumaetäisyydelle. Yleensä linnut ovat keväällä arempia kuin syksyllä. Riekot eivät tahdo painautua koiran edessä, vaan kävelevät tai jopa juoksevat koiran edessä. Kiirunat ovat yleensä riekkoja korkeammalla paljakoilla ja porojen syöntikuopilla. Pyri välttämään kiirunan ampumista. Kiirunan erotat riekosta ohuemman nokan ja pienemmän koon perusteella.

Porot ja poromiehet:

  • Porot ovat huonossa kunnossa keväällä, sillä tunturien loppuun kalutut jäkäliköt eivät riitä ja porot pysyvät hengissä talvella lisäruokinnan avulla. Poroja on liikaa, sillä luontaistalous länsimaisessa yhteiskunnassa perustuu aina luonnon riistoon.
  • Pettereille annetaan heiniä tietyillä paikoilla, sillä jokainen pyrkii ruokkimaan omia porojaan. Poromies ei katso hyvällä silmällä koiran ja suksen jälkiä alueella, jossa eilen vielä oli oma tokka. Kierretään siis porotokat riittävän kaukaa.
  • Koirien raatelemat porot ovat sensaatiohakuista kirjoitusta. Poromiehet ovat itsekin myöntäneet, että ei koirat juuri poroja raatele. Kirjoittamalla verenhimoisista lantalaisten tököttäjistä, on vain helpompi saada asiansa uutisiin. Kevätmetsästyksen jatkuminen vaatii Villiltä Pohjolalta ja varsinkin sen aluejohtajalta selkärankaa, ettei lähdetä citysaamelaisten ja saami-seuran huudatuksiin mukaan.

  • Tunturikoivuniemen herraa ei tule säästellä kouluttaessa kanakoiraa porovapaaksi. Porovapaa tarkoittaa sitä, että koira ei edes oma-aloitteisesti lähesty poroja. Keväällä heikossa kunnossa olevien porojen laukottaminen ei ole suhdetoiminnan kannalta hyväksi.

Mahdumme kaikki tunturiin: seisojat ohjaajineen, porot ja poromiehet.

Jussi Kortelainen 30.10.2001

Takaisin


[Pääsivu|Toiminta|Kalenteri|Kuvagalleria|Toimihenkilöt|SEK 20 vuotta|Palkitut|Liity Jäseneksi|Ilmoitukset|Linkkisivu]


2001-2002 © TT Lipponen